26.7. Borkumin kaupunkikierrokselle bussilla

Aamulla satoi pariin otteeseen; tietysti juuri, kun olimme satama-alueella kävelemässä. Minulla oli hellemekko päälläni eikä kameralle muovipussisuojaa, kun sade alkoi puoli yhden maissa.

Ennätin juuri kuvata Stettin-höyrylaivan, kun minun piti kiiruhtaa takaisin ja samalla suojelin kameraa kainalossani. Pääsin suht’ kuivana ravintolan suojaan, jonne Kapu saapui hetken kuluttua aivan läpimärkänä. Hän oli katsastanut Stettinin ja todennut sen kelpo alukseksi. Kuivattelimme itsemme veneellä ja kun sateet näyttivät olevan ohi, lähdimme bussipysäkille reppuinemme. Tarkoitus oli tehdä kaupunki-kirkkokierros ja samalla käydä ruokaostoksilla. Bussi saapui hieman myöhässä ja joutui seisottamaan lauttasatamassa, jonne oli juuri saapunut lautta Hollannin puolelta. 

Sain ikkunan läpi kuvattua junan, joka kuljettaa ihmisiä lautoilta keskustaan ja tietenkin päinvastoin.

Varttitunnin ajelun jälkeen olimme perillä Borkumin linja-autoasemalla, josta oli lyhyt matka ihmettelemään äskeistä junaa rautatieasemalle.

 

Ja pyöräilijöitä riittää täälläkin; samoin fillarivuokraamoita on pari liki joka korttelissa.

Kaikki kolme kirkkoa, jotka löysimme, olivat kiinni, joten kuvasin niitä vain ulkoa. 

Kaupungissa on vanha majakka, joka oli aikoinaan ollut kirkkona. Uusi majakka on keskellä kylää ja komea rakennus vuodelta 1879. Sen valon välähdykset näkyvät 24 merimailin eli 40 km päähän ympäriinsä.

Ja kuten mereltä jo olimme huomanneetkin, oli kaupungin ranta täynnään korituoleja ja rantailijoita. Tältä saarelta ei ilmeisesti saa mitään varsinaisesti veneilyyn liittyvää tarpeistoa, vaikka rantakadut olivat täynnään merellisiä matkamuistomyymälöitä. Niinpä emme saaneet mistään Hollannin vuorovesikalenteria. Onhan meillä tietenkin ATT eli Englannin amiraliteetin paksu maailman vuorovesikalenteri, mutta huomattavasti helpompi täällä Saksassa on käyttää paikallisia kalentereita; ja vastaavia me kaipaamme avuksi Hollantiinkin. 

Onneksi turisti-infon poika katsoi meille netistä lauantaisen Schiermonnikoogin yläveden ajankohdan. Meillä on tarkoitus lähteä täältä huomenaamulla pari tuntia ennen laskuveden alakohtaa, jolloin voimme käyttää myötävirran hyväksi merelle päin mennessämme; samalla meillä on lisänä joen antama myötävirta. Ja iltapäivällä saapuisimme Lauwersoogiin, jossa silloin olisi jo nousuvesi; siis taas myötävirta meille.

Illalla kävimme syömässä toisen sataman ravintolassa, sillä meidän Burkinamme oli jo kiinni. Siellä tapasin meidän venesatamamme Hafenmeisterin, ja saimme sovittua, että kymmenen aikaan hän olisi ravintolassaan ottamassa vastaan avaimen ja antaisi meillä 50 € pantin takaisin. Saimme odottaa ruokaamme yli tunnin, ja meille tuli kiire ennättää syödä se ennen kello kymmentä. Annokset olivat niin suuria, että saimme loput paketissa mukaan ja niin ennätin palauttamaan avaimen ja maksamaan yöpymismaksun panttirahasta. Keitimme kaurapuuron, laitoimme kellon herättämään viideltä ja kävimme nukkumaan.