perjantai 28. kesäkuuta 2013

28.6. Kaupunkikierroksella vihdoin

Aamu alkoi tänäänkin sateisena, vaan onneksi ennen yhtätoista sade näytti taukoavan. Ilma ei kummemmin kirkastunut, mutta oli kuitenkin märkää kuivempi, joten sonnustauduimme lämpimiin ja melkein vettä pelkäämättömiin asuihin ja lähdimme kävelylle. Kiersimme Schlein perukan pohjoisrantaa tarkoituksena etsiä Viikinki-alueelle menevä lautta. Kun löysimme laiturin huomasimme, että ajankohdat eivät oikein meille sovi ja jatkoimme matkaa. Kuvasin kaupunkisilhuettia ja kaupungin satamaa, vaikka tuhnuisessä säässä maisemat eivät pääse oikeuksiinsa.


Jatkoimme matkaa länteen ja kävimme oikeustalolla, maakuntamuseolla, melkein barokkipuutarhassa, katolilaisessa kirkossa, kävelykadulla kahvilla ja tuomiokirkossa. Kiipesimme tuomiokirkon torniin, jonne oli matkaa 55 m ja 241 porrasta. Koko reissu kävi ihan töstä, vaan oli tosi ihanaa päästä ulos liikkeelle veneessä vietetyn päivän jälkeen Ruokakaupassa käynnin jälkeen alkoi taas sataa, joten ennätimme hieman kastua ennen veneesees pääsyä. Huomenna on tarkoitus veneillä lahden vastarannalle Haddebyyn satamaan ja sieltä käsin käydä Viikinki-museossa ja -taloilla.

Oikeustalon edessä on ilmeisesti juutalaisvainon uhrien muistomerkki



Katolilainen kirkko etelästä päin kuvattuna

Schlewigin katolilainen kirkko on mielestäni harvinaisen koristeeton...
 

Hallintorakennus on vanha ja taidokkaasti yhdistetty uuteen...

Sateisella kävelykadulla

Schleswigin raatihuone

Tuomiokirkon torniin johti 241 porrasta
Tuomiokirkon alttari


Tämä on kuvattu Tuomiokirkon tornista 55 metrin korkeudesta. SeijMer nuolen osoittamassa paikassa.

Tuolla olimme ihailemassa maisemia...



torstai 27. kesäkuuta 2013

26.6. Schlei-fjord -purjehdus Schleswigiin



Tänäkin aamuna oli melko aikainen herätys, kun Matias soitti terveisiä Bengtsårasta, leiriltään. Kiva oli kuitenkin kuulla hänen juttujaan ja mukavaa, kun joku soittaa tänne. Kun olimme saaneet kaurapuuron ja eilen keittämäni mehukeiton tuulen suojaan, valmistauduimme lähtöön kohti Schleswig’ä. Naapuriveneen isäntä, joka eilen oli auttanut meitä kiinnittymään, kertoi meidän olevan kait ensimmäinen suomalainen vene, joka Maasholmin Modersitzki Werft –satamassa on käynyt. Hän kertoi Schleswigissä olevan Viikinki-museon, jossa meidän on ehdottomasti käytävä. 

Matka alkoi ihan sujuvasti, vaan tuulta oli tietenkin vastassa. Hetken matkaa pystyimme käyttämään etupurjetta moottorin apuna, vaan suurimman osan matkaa tuuli oli täysin vastainen. Pitkähkön matkan ja kapean väylän takia luovimiseen ei ollut mahdollisuutta. Matkalla jouduimme kahdesti odottamaan puolisen tuntia sillan avausta.

Kappelnissa nostosilta on sekä maantie että rautatieliikenteelle.
Tämän Lindaunisin klappisillan avusvaihe kesti nooin 5 minuuttia...
Vuonossa oli kova liikenne, veneitä tuli ja meni. Kiertoajelualuksia oli myös liikkeellä, vaikka niissä ei huonon sään takia paljoa matkustajia ollutkaan. Erikoisemmasta päästä on kuvan siipiratasalus.

Matkaa oli yhteensä 24 mailia, johon käytettiin aikaa 5 tuntia. Viimeiset pari tuntia aallokko ja veneen keula tekivät yhteistyötä, jonka tuloksena kapu sai suolaista vettä päälleen melkein jatkuvana ryöppynä. Minä pysyin suosiolla sisällä kabiinissa luetellen Kapulle suuntia ja matkoja, joita hän kuitenkaan ei ottanut huomioon. Lienee tuuli vienyt ohjeeni, tai sitten hänellä oli omakohtainen näköhavainto linjan tärkeisiin kohteisiin. 

Schleswigin kaupungin satamaan kiinnityimme kovassa sivutuulessa kolmen ystävällisen veneilijän avustuksella. Löysimme pian Hafenmeisterin toimiston, josta saimme panttia vastaan sosiaalitilojen sähkölukon avaimen maksettuamme satamamaksun kahdelta yöltä. Aiomme siis tutustua tähän paikkaan kunnolla, joten toivottavasti huomenna on kauniimpi ilma kuin tänään.

Alueella on myös maksuton WLAN, jonka tunnukset kävin hakemassa kaupasta tultuamme. Kokeilin nettiin pääsyä ensin kännykällä, ja pääsinkin kirjautumaan ja surffailemaan. Valitettavassti nillä tunnuksilla pääsi vain kerran kirjautumaan, joten enpä enää läppärillä voinutkaan kirjautua. Menin hakemaan uudet tunnukset, mutta valitettavasti myöhästyin 10 minuuttia, joten toimisto oli jo kiinni. No, onneksi sain USB:llä yhdistettyä läppärin puhelimeen ja niinpä voin tämänkin jutun julkaista.
Paitsi, että yhteys katkeilee vähän väliä, ei löydy DNS-palvelinta?

Lisäys 27.6. klo 11.30: Hain aamulla uudet nettitunnukset. Yhteys toimii ja ei  toimi... Lienemme liian kaukana veneinemme, tai sitten tuo jatkuva sade huuhtoo yhteyden osittain pois...

25.6. Herätys Olpenitz'ssa



 Aamulla heräsimme, kun Hafenmeister toi veneeseemme tuoreet sämpylät. Hienoa tuo aamuinen kotiinkuljetus, mutta ehkä klo 7 on turhan aikaista. Normaaliin aikaan nautitun kaurapuuro-sämpyläaamiaisen jälkeen lähdimme koneistamaan pilviselle, tyynehkölle merelle. Pitkä ei matka ollut Shleimündeen, ja Modersitzki Werft –vierasvenesatamaankin vain 5 merimailia.

Schlei-vuonon suulla on kova liikenne

Maasholmin pieni kaupunki on erittäin viehättävä, oikea turistivalokuvaajan toivepaikka.

 Kävimme kävelyllä ja löysimme kaupan, josta ostimme mansikoita ja päiväkahvitarpeita.

Muutaman tunnin levon jälkeen lähdimme liikkeelle kameran kanssa. Kiersimme niemen näköalapolkua pitkin ja kävimme myös kirkossa ja ruokaostoksilla. Telakalla oli matkan tähänastiset uusimmat sosiaalitilat, joita emme kyllä heti meinanneet löytää ollenkaan.
Satamassa on ilmainen WLAN, vaan enpä sitä saanut toimimaan missään koneistamme. Kaikki kyllä yhdistivät po. hotspottiin, vaan eivät menneet nettiin, vaan jäivät etsimään IP-osoitetta…

Illalla ja yöllä oli taas oikein kova länsituuli, joten onneksi olimme tukevasti laiturissa kiinni.

Maasholmin kuvia voi ihailla seija.kuvat.fi -kansiossa, nyt kun sain ne sinne ladattua.

tiistai 25. kesäkuuta 2013

24.6. Vanha kunnon Jussi…



Siis tänään maanantaina, Juhannuksen jälkeen, on se oikea Jussinpäivä. Onnea vaan kaikille päivänsankareille.

Kävimme aamulla Heiligenhafenissa vielä kertaalleen hammaslääkäri Burghartin luona. Hän laittoi jonkin tilapäisen paikan Kapun viimeiseen alahampaaseen, kätteli hyvästiksi ja maksoimme laskun (joka ei ollut kovinkaan suuri, onneksi).


Pääsimme irtautumaan laiturista klo 11 aikaan ja nostimme purjeet heti sataman sisäänajon ulkopuolella. Tunnin saimme nauttia purjehduksesta, sitten kovan ukkosmyräkän jälkeen tuuli muuttui vastaiseksi ja meidän oli pakko laskea purjeet ja jatkaa kulkua koneella.
7 tunnin ja liki 40 mailin jälkeen kiinnityimme Olpenitzin vierasvenesataman laituriin.


Hafenmeisterikin löytyi hetken etsimisen jälkeen.
Luin ohjeesta, että satamatoimisto löytyy
Hafenmeisterin toimisto uivalla laiturilla...
uimalaiturilta. Ei ollut mitään uimalaituria, vaan uiva laituri (Schwimmbrücke).


Täällä viihdymme vain yön yli, sillä jääkaapissa ei ole edes valoa, eikä paikkakunnalla kauppaa. Eikä täällä liene paljoa nähtävääkään, WLAN:sta puhumattakaan. Huomenna jatkamme muutaman mailin pohjoiseen ja Schlei-vuonon suulle, Maasholmin kaupunkiin.

sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

22.6 Juhannuspäivän illanviettoa

Kapu oli tyytyväinen pyöräni toimintaan ja siksi iltapäivän lopuksi päätimme lähteä fillaroimaan. Aurinko paistoi puolipilviseltä taivaalta ja tuuli oli hieman tyyntynyt. Totesin voivani pyöräillä oikein hyvin; vasen käteni toimi melko normaalisti.

Ajoimme kalasataman läpi ja silltaa myöten yli lahden. Saavuimme uimarannalle, jonne oli viime vuonna rakennettu upea, usean sadan metrin pituinen merilaituri. Olipa se mielenkiintoinen; ja oli mukava kävellä katsomassa kaikkia erikoisuuksia, joita siinä oli. Laiturilla oli viime kesänä vihitty toistakymmentä hääparia ja siellä oli mm. toiletit, leikkipaikka, auringonottopaikkoja, uimaraput sekä verkkoseinämä "rakkauslukoille".

Yksi Heiligenhafenin uimarannoista

Heiligenhafenin merilaituri


Rakkauslukkoja Heiligenhafenin merilaiturissa
Yksi lepopaikka monesta Heiligenhafenin merilaiturilla
Pyöräilyretkemme jatkui hiekkadyyni -niemen päähän, luonnonsuojelualueelle. Siellä olevat muutamat talot näyttivät kaikki olevan vuokrattavia loma-asuntoja. Näimme myös muutamia musta valkoisia lihakarjanaudan, paljon erilaisia lintuja, uskomattoman paljon (vieraslajista?) kurtturuusua, joka tuoksui mahtavasti (ja joka näyttäisi syrjäyttävän alkuperäiset dyynikasvit).

Luontokeskuksen talon kivijalan juurella pesivä lintu...

Olkikattoinen loma-asunto ja kaikenpeittävää kurtturuusua...
Loput pyöräiluretkemme valokuvista löydät Heiligenhafen -kansiosta kuvat.fi -palvelusta, jahka saan ne sinne ladattua tällä hitaahkolla yhteydellä...

LISÄYS klo 21.30:
Tulin läppärin kanssa suihkutiloihin ja täällä netti toimii nopeasti. Veneemme on siis liian kaukana varsinaisesta HotSpot:ista. Kuvia Heiligenhafenista löytyy tästä

lauantai 22. kesäkuuta 2013

22.6. Juhannuspäivä Heiligenhafenissa

Hidas elämä on ihanaa! Siis se, että voi hyvällä omallatunnolla makoilla ja vain nautiskella olostaan koko aamun. Ehkäpä se on ikääntymisen aiheuttamaa etua, siis tuo hyvä omatunto tässä asiassa. Ja kun vielä oma olkapääni alkaa tuntua omalta ja Kapukin päässee kohta syömään, kun kipu hampaissa ei enää ole kestämätön, niin elämä on taas ihanaa...

Juhannuspäivä sujuu täällä Heiligenhafenissa tuulisissa, vaan onneksi vain puolipilvisissä oloissa. Edellinen naapurivene lähti päivällä pois ja juuri tuohon viereen ajoi uusi, suuri vene; meidän veneeseemme verrattuna siis suuri, ei muuten...

Kapu teki minun polkpyörääni yhdistetyn syys-kevät -huollon ja lähti käymään koeajolle kylille kauppaan. Siis täällä eivät kaupat ole kiinni Juhannuspäivänä... Minä pesin veneen kannen, joten en ihan koko aikaa ole ollut hidas...

Tuulen jatkuessa eteläisestä suunnasta on merivesi edelleen paennut Tanskan salmista  (kait Pohjanmerelle?) ja laskenut täällä satamassakin jo puolisen metriä. Minulle alkaa jo olla vaikeuksia nousta veneestä ja laskeutua tänne takaisin.


 Joten istuksin nyt täällä veneessä punkan laidalla kirjoittamassa näitä terveisiä. Nyt nettiyhteys toimii täällä ihan sujuvasti, joten minun ei tarvinnutkaan raahata tätä konetta klubitalolle. Tosin näytön katseleminen kirkkaassa valaistuksessa (ulkona paistaa nyt kirkas aurinko) ei ole mukavaa. Joten tämänkin jutun kuvat voivat näyttää muilla näytöillä ihan hurjilta; anteeksi.

Me nostimme Suomen lipun salkoon eilen illalla ja tuossa se vielä liehuu keskikesän kunniaksi. Sen myötä toivotan sinulle, lukijani, oikein hyvää ja rauhallista Juhannusta ja mukavaa viikonlopun jatkoa!




21.6. Juhannusaatto kaupunkivierailulla ja rannassa


Tänään, perjantaiaamuna, menimme toiveikkaina heti aamusta hammaslääkärin vastaanotolle.

Asiakasystävällinen hoitopiste Heiligenhafenissa
Hän teki Kapun suussa taas jotain, eikä tilanne parantunut. Alaleuan vasemman puolen kaksi takahammasta olivat edelleen kosketusarat, eikä Kapu ollut pystynyt syömään illalla eikä aamulla. Hän ei siis voinut edelleenkään purra hampaitaan yhteen.
Tohtori Burghart nosti kätensä ylös ja totesi, että kotona on mentävä kirurgin käsittelyyn. Kun kerroimme menevämme kotiin vasta elokuussa, ehdotti hän käyntiä Lyypekissä. Vastaanoton tyttö saikin potilaalle varauksen klinikalle täksi päiväksi ja niin kiirehdimme bussipysäkille. Seuraava linja-auto Oldenburgiin olisi lähtenyt vasta tunnin päästä klo 11.05, joten painuimme taksiin, varsinkin kun rankkasade yllätti meidät pahanpäiväisesti.
Lyypekin Haupbahnhof
Oldenburgissa pääsimme vajaan tunnin odotuksen jälkeen junaan ja puolen tunnin matkalle Lyypekin päärautatieasemalle. Tuttu kaupunkihan tuo meille on viimekesäisen vierailun jäljiltä, joten aika nopeasti löysimme sen klinikan, jonnne meidät oli lähetetty. Ja niinpä jo klo 14.00 Kapun ien oli leikattu auki ja hampaiden juuret lyhennetty. Tuo viimeinen on potilaan ”villi arvaus”, kuitenkin ilmeisesti tulehtunut kohta oli saatu hoidettua.


Neuvona oli otattaa tikit pois 7-10 vuorokauden kuluttua millä tahansa hammaslääkärillä ja nauttia alkuunsa vain liemimäistä ruokaa; ei kuitenkaan alkoholia. Laskun klinikka lähettää myöhemmin Suomeen, Kapun kotiosoitteeseen. Maanantaina menemme vielä käymään täällä Heiligenhafenissa zahnartz Burghartin vastaanotolla ja silloin toivottavasti Kapun suuvärkki on jo melko terve…


Nyt on juhannusaattoilta. Taivas on paksussa pilvessä, tuuli ujeltaa melkoisella voimalla etelä-kaakosta ja paloautot huudattavat sireeneitään tuossa läheisellä tiellä erittäin häiritsevästi. Merivesi on laskenut noin 20 senttiä aikaisemmasta, vaan onneksi vielä pääsen hyvin veneeseen ja veneestä.



Ostin tänään Telekomin HotSpotPassin, tarkoituksena varmistaa nettiyhteys ilman kahvilla käyntiä. Vaan ei toimi tämäkään, ainakaan täällä veneessä. On niin mahdottoman hidas yhteys; nettisivun lataaminen kestää yli minuutin. Pitänee kokeilla yhteyden toimivuutta tuolla klubirakennuksessa, jahka selvitään ensin tästä juhannusaattoillasta…
 

Lyypekin portti kesältä 2010. Nyt ei kamera ollut mukana.



torstai 20. kesäkuuta 2013

20.6. Ilta on aamua viisaampi


ja myös tämä aamu edellistä... Kävi nimittäin niin, että illalla Kapu jaksoi hienosta laittaa ruokaa ja pystyi sitten vielä syömään sitä jonkin verran. Vaan sitten iski taas kova kipu; yöllä hänen päänsä koko vasen puoli oli kipeänä ja sama jatkui aamulla, kun meidän olisi pitänyt lähteä purjehtimaan länteen päin. Joten minä kiiruhdin takaisin hammasääkärin luo ihmettelemään, mitä tehdä. Sovittiin, että potilas tulee uuteen käsittelyyn iltapäivällä; ja hän antoi särkylääkettä mukaani helpottamaan sairaan oloa. Kipulääkettähän Kapun on ollut pakko ottaa jo muutaman kerran aiemminkin, vaikka ei olisi tahtonut. Mielestäni on aivan turhaa kärsiä kipua, jos siihen on olemassa lääkettä. Vaan monen suomalaisen miehen mielestä on kait jalostavaa yrittää sinnitellä kovan kivun kanssa. Onneksi hän nyt on jo huomannut, että siitä särkylääkkeestä voi olla hyötyä; pystyy vaikka syömään, kun kipu ei ole niin kovaa.

Niinpä siis lepäilemme ja odottelemme tässä vielä muutaman tunnin, jotta Kapu pääsee uudelleen hoitoon. Käsittääkseni hammaslääkäri Burghardt poistaa silloin kipeästä hampaasta vanhan paikan ja laittaa tilalle uuden. Toivottavasti sitten helpottaa...

Minuun iski aamulla pitkästä aikaa migreeni, joka onneksi ärtyi pääkivuksi vasta sitten, kun olin palannut hammaslääkäriseissulta. Olisikin ollut tosi kärsimys kulkea kuumassa kaupungissa asioita selvittämässä pääkipuisena.

Viime yönä oli mahtava ukonilma. Kapu veikkaili iltasella semmoisen tulevan katseltuaan läntistä taivasta; ja oikein taas aavisti. Salamointia ja yhtenäistä jyrinää kesti muutaman tunnin ajan puolen yön aikoihin ja joitakin salamoita näkyi vielä kello 3, kun Kapu otti Isocillinsä. En siis koskaan aiemmin ole nähnyt taivasta koko aikaa niin valoisana, että en siitä erottanut yhtään yksittäistä salamaa. Ja se jyrinä oli todella kokoaikaista; en melusta erottanut alkua, en loppua. Ja sade jatkui pitkälle aamuun puhdistaen likaisen veneen kannen ja piiskaten maahan kauniit ruusut. Onneksi ennätin niistä ottaa muutaman kuvan...





Tulevana viikonloppuna on ilmeisesti Juhannus. Täällä siihen ei kait liity kovin kummoisia juhannusjuhlia, kuten siellä koti-Suomessa. Jossain mainoksessa kerrottiin Lyypekkiin avattavasta uudesta Ikeasta, jossa koristeltaisiin ruotsalaiseen tapaan Juhannussalko ja olisi jotain muutakin ohjelmaa. Sinne emme mene, vaikka tuo kaupunki olisikin saavutettavissa bussilla melko mukavasti. Varmaan Juhannus-viikonloppu sujuu täälläkin, jos emme pääse ennen sitä jatkamaan matkaa. Kielissä on ensi viikolla Kiel-viikko, eli ilmeisesti paljon kilpapurjehtijoita, joten sinne emme ensimäiseksi suuntaa matkaamme. Katsotaan, miten meittien vanhojen, raihnaisten olotila edistyy ja suunnitellaan jatko sen mukaan...




Lisäys kello 16.50 l
Hammaslääkäri poraili vanhoja paikkoja pois; kaikki hampaissa kuitenkin ok. Hän otti kuvan koko kalustosta ja edelleen kaikki vaikutti olevan ok. Ihmeteltyäään aikansa hän arveli tulehduksen olevan takana alaikenessä ja laittoi sinne jotain, jonka haluaa vaihtaa huomenaamulla klo 8.30.
Minä unohdin tähän juttuun tarkoitetut kuvat tikkuun veneeseen, joten lisään ne huomenna.
Ja nyt taas vain odotetaan ja toivotaan...

keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

18.6. Hammaslääkäri auttoi Heiligenhafenissa


Lähdimme aamulla liikkeelle jo klo 7.00. Gepsuun olimme laittaneet 2 waypointia eli reittipistettä, joiden avulla motoroimme Heiligenhafenin itäviitalle.

Kaupungin kalasataman yhteydessä olevaan pursiseuran venesatamaan kiinnityimme ystävällisen Hafenmeisterin avustuksella jo kello 8.00.  


 Hän neuvoi meille tien hammaslääkäriin ja niin lähdimme ilman aamiaista kohti kaupungin raatihuonetta.

Heiligenhafenin raatihuone
Haimme pankkiautomaatista rahaa, myös ensimmäisen uuden 5 Euron setelin, ja kysyimme zahnartzia eräältä neitokaiselta. Hän viittasi pankin oven viereiseen oveen ja tuli itse näyttämään meille tietä. Vastanoton henkilökunta ei oikein paljon osannut englantia, ja kesti kauan, ennen kuin he saivat selitettyä, että Kapu joutuisi itse maksamaan hoitomaksun; heillähän on Krankenkasse, joka korvaa hoidot. Tottahan tuon tiesimme ja matkavakuutus korvaa ensiapuluontoisen hammashoidon, korkeintaan 120 €. Pian kärsivä mies pääsi lääkärin käsittelyyn. Tämä tarkisti hammastilanteen eikä löytänyt reikää. Otti sitten kaksi kuvaa ja näytti kuvaruudulta, että hampaan alla oli tulehdus, eli ilmeisesti mätäpesäke. Hän teki jotain Kapun suussa ja määräsi antibioottikuurin. Huomenna menemme uudelleen tarkastukseen ja maksamaan hoidon, sillä tänään heidän kompuutterinsa uusi ohjelma ei toiminut…
Kapun tunsi nyt leukansa ja päänsä niin terveiksi, että kävimme ostamassa leipomosta täytetyt sämpylät ja mansikkatortun. Kun hän sitten veneellä aloitti aamiaisensa syömällä ensin kaurapuuroa, iski kipu uudelleen! Vaati särkylääkkeen ja kesti pitkään, ennen kuin hän pääsi siihen mansikkatorttuun asti. Päivän mittaan kipu on tuli monesti takasin, vaan onneksi oireet ovat kai lievenemään päin…


Kiertelimme kaupungilla, kuvasin, löysimme turisti-infon ja kirkon
Kirkon muuraus on mielenkiintoisen näköinen
ja saimme kahvilan osoitteen, jossa Internetin langaton käyttö maksaa vain 1,5 Euroa tunti. Huomenna sinne sitten kahville kone kainalossa. Nyt käytän viimeiset minuutit LAN1-kortin kahdesta tunnista.

Lisäys aamulla 19.6. Paitsi, että en käyttänyt LAN1 korttia, kun sillä ei ollut kenttää satamassa.Olemme nyt hammaslääkärikäynnin jälkeen konditoriassa, jossa on tunnin ilmainen WLAN-yhteys asiakkaille.



Nyt on ruusuaika. Tämäkin kaupunki tuoksuu ruusuiselta ja niitä kasvaa melkein joka talon pihassa; myös kirkon seinustalla.



Ruusuja kirkon seinustalla

Uutta ja vanhaa sopuisasti rinnakkain


Ovenpielet on kukin koristeltuja ja seinät ruusuin

Muitakin kukkia täällä on kuin ruusuja

maanantai 17. kesäkuuta 2013

17.6 Kaunis pyykkipäivä

Orthin satama etelään päin
Tänään maanantaina oli aamusta asti helteinen, tuuleton päivä. Ennen puoltapäivää vein ensimmäisen koneellisen pesuun ja sitten ulostimme kaikki vuodevaatteet. Illalla sitten petasimme punkkiimme  uudet kapeat peitot pussilakanoineen. Toivottavasti selkä ei jää paljaaksi noin kepeilla peitoilla. Kapu on koko päivän kärsinyt särkevässtä hampaastaan; puoli päätä on välillä ollut tosi kipeänä. Onneksi otti vihdoin illan suussa särkylääkkeen ja (hämmästyksekseen) huomasi sen helpottavan oloa. Hän pystyi jopa syömään pyttipannua, vaikka eilen ei ruokaa voinut ajatellakaan eikä purra.
Illalla kävimme Euron suihkussa ja on mukavaa kohta kellahtaa puhtaitten  polyesteristen lakanoiden väliin. Toivottavasti ei kovin hikoiluta… Ja juuri alkoi sataa, toivottavasti on vain kuuro.


Huomenaamulla lähdemme Fehmarnin salmen eteläpuolelle, Heiligenhafeniin. Sieltä löytynee hammaslääkäri, joka toivottavasti osaa auttaa Kapua ja saa tulehtuneen hampaan kuntoon. 

Tännekin satama ja laiturit on kaivettu ja erotettu matalasta pohjasta




16.6. Pyykkiä ja surffailijoita

Sunnuntaina heräsimme vaihteeksi aurinkoiseen ilmaan. Päivän mittaan sää kyllä vaihteli pilvettömän taivaan ja kovan sateen välillä moneen kertaan. Vein ennen puoltapäivää kassillisen pyykkiä sosiaalitilan koneeseen peseytymään ja pesin käsin matkalla likaantuneet sukat. Huomenna on sitten pestävä vuodevaatteet; onneksi on kuivauskone, joka puolessatoista tunnissa kuivaa koneellisen vaatteita. Vaikka kyllä pyykit ulkonakin kuivuisivat, jos olisi kunnon kuivausnarut, eikä sataisi…

Pyykinpesun jälkeen vietin aikaa katselemalla ja kuvaamalla niitä surffailijoita ja kite-lautailijoita, joita tänne oli päiväksi kerääntynyt monia kymmeniä. Hurjaa menoa ja ei voi kun ihailla nuorisoa, joka viettää tuntitolkulla aikaa märän harrastuksensa parissa 17 asteisessa meressä. Kuvia löytyy lisää pian seija.kuvat –kansiosta.






Kapu laitteli hammassärystään huolimatta katkaisijan minun puoleni valoihin. Meillähän on kabiinissa Itämeren paras valaistus (kehui Kölniläinen ystävämme). neljä metriä led-valonauhaa valaisee koko kabiinin erittäin tehokkaasti ja halvalla; valaistuksemme ei siis vie paljoa sähköä. Samanlainen nauhavalaistus tullee pian myös keulaan. On siellä silloin paljon mukavampi penkoa merikortteja ja etsiä puhtaita vaatteita päälleen. Täytyypä muistaa kuvat nämä hyvät valot.

15.6. Päästiin liikkeelle, purjehtimaan!

Lauantain aloitimme viemällä Lidliin takaisin edellispäivänä ostamamme monitoimiraastimen. Olimme etsiskelleet raastinrautaa ja nyt luulimme sellaisen löytäneemme. Hinta oli sopiva, vaan sillä vehkeellä ei saanut raastetta aikaiseksi. Siksi palautimme sen ja saimme tietenkin rahat takaisin, Sitten veimme auton kesäsäilöön Köllnin halliin ja valmistauduimme lähtöön. Pian yhden jälkeen irrotimme veneen laiturista ja suunnistimme ulos satamasta. Ilmassa oli sellaista lähdön tunnelmaa, jota en ennättänyt kuvata ollenkaan. Sillalle johtavalle väylälle päästyämme nostimme purjeet ja kerrankin tuuli oli puolellamme eli melkein takanamme.


Sitten 12 mailin ja kolmen tunnin jälkeen pääsimme Orthin satamaan. Tuuli painoi venettä etelästä, kun kiinnityimme paalupaikkaan keula länteen päin. Vaan onnistuimme hyvin ja minun kätenikin kesti keulaköysien kiinnittämisen kohtuullisesti.


Ja meinasimme lähteä Hafenmeisterin konttoriin ilmoittautumaan, kun Kapu huomasi lännestä nousevan ukonilman. Saimme hätäisesti purjeen peitettyä puomille, kun myrsky iski. Valtava musta pilvimassa vyöryi ylitsemme ja pian tuuli oli niin kovaa, että meidän oli vetäydyttävä veneeseen sisälle ja laitettava luukut kiinni.




Tuulen hieman laannuttua seurasi liki tunnin kestävä kova sade. Sen loputtua tuli venesataman Hafenmeisteri hakemaan laiturimaksun. Kun Kapu oli kiipeämässä veneestä rannalle, löi hän varpaansa johonkin, kaatui ja meinasi pudota mereen. Onneksi se maksunkerääjä oli saanut häntä kauluksesta kiinni ja vetänyt laiturille. Nyt varpaat ovat turvoksissa ja vasen olkapää kipeänä…

 Ilma kylmeni myräkän jälkeen niin paljon, että kun myöhemmin lähdimme kävelylle, oli minun laitettava villapusero päälle ja pipo päähän. Saimme sosiaalitilakoodit ja kävin tarkistamassa, että sieltä löytyy pesukone. Huomenna on nimittäin pestävä kuukauden aikana kertyneet pyykit…
Samalla ihailimme surffareitten hurjaa menoa matalassa vedessä Orthin-lahdella.

Illalla Kapun hammas tuli kipeäksi, eikä hän pystynyt syömään mitään…

14.6. Myrsky pitää veneen laiturissa edelleen.

Perjantaina oli aamusta asti myrskyä; siis niin kovaa tuulta, että emme kuitenkaan päässeet lähtemään veneilemään. Sen sijaa hakeuduimme kaupungille toivossa päästä ilmaiseen nettiin. Ajoimme ensi kirjastolle, vaan se oli suljettu siestan ajan, joten kävelimme pienen matkan kohti keskustaa. Siellä eräässä kaupassa oli ohittamaton tarjous: Miesten vuorillinen Fleece-pusakka hintaan 12 Euroa. Ostimme kuitenkin halvan vihreän sijaan ruskean, joka maksoi 14,50 €. Viimeksi Kapulle oli ostettu vastaava Tukholman venesatamasta v. 05…
Kävimme syömässä pitsan puoliksi ja Stolzin tavaratalossa lakanaostoksilla. Sieltä löysimme puuvillaiset seersucker-pussilakanat kohtuulliseen 13 ekun hintaan, vaan ei sielläkään ollut tavallisia aluslakanoita.
Kun sitten kirjasto avautui 14.30, menimme heti toiveikkaina sisään. Vaan eipä kannattanut sinne jäädä; ei WLANia ollenkaan ja kirjaston koneen nettikäyttö olisi maksanut 1,5 €/0,5 tuntia. Melkein tuntui ryöstöltä, johon emme kuitenkaan alistuneet, vaan ajoimme taas Mäkkiin. Nyt Kapu jäi autoon käyttämään omaa läppäriään, kun minä menin taas nettikahville. Pankkiasiat jäivät kuitenkin illaksi Congstar-nettitikun varaan. Ja taas vajaa puolen tunnin käyttö maksoi yli 2,5 Euroa…


Illalla, tuulen hieman laannuttua, teimme kävelyretken sataman länsipuolen rantaan. Siellä oli paljon katseltavaa ja kuvattavaakin. 

Lisää kuvateksti
Länsituuli laski veden korkeutta. Satama on kaivettu ja eristetty matalasta rannasta.

Itikka ruusulla

Mikä tämä kukka on?