12.-13.6 Ei toimi, ei…

12.6. Siis se Wallas 1800 sail –venelämmityslaite. Keskiviikon Kapu käytti taas askarteluun sen lämmittimen kanssa, vaan lopulta luovutti. Päätimme ostaa toiset peitot, jotta pärjäisimme ilman lämppäriä. Päivä oli aurinkoinen ja Kapu poltti tietenkin käsivartensa tuossa ulkotilassa puuhaillessaan. Päivällä kävimme syömässä kevyen lounaan: Chili con carne –annos puoliksi. 

Illemmalla ajoi lauma paloautoja satamaan: Viljasiilojen kuljetushihna näytti ja haisi käryävän. Satamassa on monta suurta siiloa, joista näytetään lastattavan ilmeisesti rapsin siementä laivoihin joita täällä käy liki päivittäin. Tämä saari on siis erityisen tunnettua rapsiseutua. Nyt rapsin kukinta on jo ohi ja pellot ovat vihreitä, eivät enää keltaisia.

SOS-keskuksen lääkäri soitti illansuussa tiedustellen maanantaisen ortopedin tutkimuksen tuloksia. Hän ei ollut saanut lääkärin lupaamaa s-postia, eikä Dr. Hofmann ollut suostunut puhelimessa antamaan mitään tietoja tilastani. Kerroin olostani ja päätimme, että menen sitten Suomeen palattuamme magneettikuvaukseen, jos vaiva jatkuu. Joten saimme ”luvan” lähteä purjehtimaan, kunhan olen erityisen varovainen vasemman käteni/olkapääni suhteen. En siis voi luottaa siihen tiukoissa paikoissa.

Illalla katselimme merikortteja jo sillä silmällä, että pian lähdetään tuon sillan toiselle puolelle; vettä myöten...

13.6. Vettä sataa

Koko viime yön satoi vettä. Nyt päivällä on edelleen ollut ajoittain kovia sadekuuroja. Ja tuuli on navakkaa ja vastaista, jos lähdemme länteen päin.

Kävimme autoajelulla ja ostimme Jyskistä halvat peitot ja lakanat.

En siis ollut muistanut ottaa kotoa lähtiessä mukaan kuin yhdet pussilakanat tyynyliinoineen, sillä muistelin veneeseen jääneen puhtaat petivaatteet. Aluslakanat olimme joutuneet ostamaan jo pari viikko sitten, kun olimme yöpymässä veneessä. Täällä pussilakanat näyttävät olevan mikrokuitua, siis 100 prosenttista polyesteriä. Oli myynnissä puuvillaisiakin, vaan niiden hinta oli moninkertainen näihin halpoihin verrattuna. Ja koot poikkeavat suomalaisista: Normaalit pussilakanat ovat täällä 135x200 tai sitten ne kalliimmat 155x220. Tyynyliinatkaan eivät sovi meidän tyynyillemme, vaikka ne niihin mahtuvatkin; tyynyliinojen koko on 80x80 cm. Ostamamme peitot ovat kuitenkin uusiin lakanoihin sopivia, niin eiköhän täällä pärjätä. Ostetaan ensi talvena sitten uusi lämmityslaitteisto veneeseen…

Ja kokeillaan lähteä huomenna liikkeelle. Onneksi meillä ei ole aikataulua...