15.-16.5.13. Itämerellä

tuntuu sujuvan ihan rauhallisesti tämä ensimmäinen matkaosuus.
Olimme eilen hyvissä ajoin Vuosaaren satamassa. Tunnelin läpiajokin sujui hyvin, kun olin siihen ensin tutustunut Timon videon avulla. Lähtöportti löytyi helposti (myös Timon videoiden  apuja), mutta siellä ilmoitettiin yllättäen, että laiva on muutaman tunnin myöhässä. Niinpä pääsimme laivaan vasta siinä vaiheessa, kun sen jo olisi pitänyt lähteä.
Matkalle tuli mukaan komeita, ilmeisen arvokkaita  moottoripyöriä, joiden kuskit eivät enää olleet ihan poikasia. Olivat kuulema menossa tällä kerralla Puolaan.

  Laivan koneet käynnistettiin sitten liki 2 tuntia myöhässä. Näky on aina yhtä mustaa...

 Vaan olipahan meillä ollut aikaa katsella Vuosaaren satama-aluetta hieman tarkemmin:

 Finnstar-laivalla ei ole langatonta nettiverkkoa, vaikka olin niin ollut lukevinani esitteistä. Kussakin hytissä on kyllä verkkopistoke, mutta kuka nyt nykyisin kantaa verkkopiuhaa mukanaan. No, sehän oli tietenkin pakko ostaa (a' 4,5 €), jotta olisi jotain tekemistä laivamatkan aikana. Kun siis juopottelemaankaan emme päässeet: Laivan myymälä oli illalla auki tunnin ajan, eikä sieltä silloin saanut ostaa alkoholia...

Eilen illalla menimme ohjelmanumeroksi ja nautinnoksi saunomaan. Minä sain löylytellä ylhäisesti yksin; kapu oli jututtanut muuatta saksalaispoikaa, joka oli menossa Raumalta kotilomalle kolmen viikon työputken jälkeen.

 Tänä aamuna emme suinkaan käyneet kalliilla brunssilla, vaan tyydyimme ruispuuroon ja eväspitsaan. Aamu kymmenen maissa ohitimme Öölannin saarta. Minä tunnistin sen eteläkärjen majakan, olinhan sinne kiivennyt syksyllä 1995;  tosin asian hetken päästä varmisti puhelimen navigaattorikin.

Ulkona on kaunis auringonpaiste eikä tuulikaan ole kovaa, joten matkanteko on suht' mukavaa. Ja semmoistahan se toivottavasti tulee olemaan suurimman osan kesää; ei kait kanavilla ole kovia tuulia eikä suuria aaltoja...